TCM-akupunktio - perinteistä kiinalaista lääketiedettä
Perinteinen kiinalainen lääketiede (TCM) tunnetaan erityisesti akupunktiosta, joka perustuu vuosituhansia vanhoihin itämaisiin teorioihin.
Akupunktiota on käytetty Kiinassa jo useamman vuosituhannen ajan ja se on edelleen laajalti käytössä modernin lääketieteen rinnalla.
Akupunktion suosio on kasvanut myös länsimaissa ja se on saavuttanut jalansijaa useissa maissa, joissa sen opetus ja hoitamisen taito leviää hiljalleen. Suomessa akupunktion osaaminen ja arvostus ovat myös kasvaneet, mutta jatkuva ja systemaattinen koulutustoiminta on vielä kehittymätöntä.
Akupunktiokoulutuksen järjestäminen Suomessa on pääosin yksityisten koulutustahojen järjestämien kurssien varassa. Akupunktion aseman vakiinnuttamista on haitannut lainsäädäntö, jonka mukaan kuka tahansa saa antaa akupunktiohoitoja. Tämä sekaannus on aiheuttanut myös triggerpisteterapian rinnastamisen akupunktioon, mikä on johtanut yleiseen hämmennykseen hoidon tarkoituksista ja vaikutuksista.
TCM-akupunktiossa keskeisessä asemassa ovat meridiaanit, joita pitkin kehon energia virtaa. Akupunktiopisteiden sijainti määräytyy meridiaanien kulun mukaan ja niitä käyttämällä pyritään tasapainottamaan kehon energiajärjestelmää. Akupunktion fysiologiset vaikutusmekanismit on jo pystytty avaamaan tieteellisissä tutkimuksissa.
TCM-akupunktiohoito pyrkii hoitamaan ihmistä kokonaisvaltaisesti, ei pelkästään lievittämään oireita. Tavoitteena on vaikuttaa sairauksien perimmäisiin syihin ja tasapainottaa kehon energiavirtoja. TCM-akupunktiosta löytyy lisätietoa täältä.
Tutkimuksia
Vaikutusmekanismit
Goldman, N., Chen, M., Fujita, T., Xu, Q., Peng, W., Liu, W., Jensen, T. K., Pei, Y., Wang, F., Han, X., Chen, J-F., Schnermann, J., Takano, T., Bekar, L., Tieu, K. & Nedergaard, M. 2010: Adenosine A1 receptors mediate local anti-nociceptive effects of acupuncture.
Nature Neuroscience 13: 883-888. Nature Neuroscience julkaisi vuonna 2010 tutkimuksen, jossa havaittiin akupunktion nostavan adenosiinin määrää. Adenosiini toimii luonnollisena kivunlievittäjänä, lievittää tulehduksia, vaikuttaa sydämeen ja unirytmiin.
Hengitystie-elimistön sairauksia käsitteleviä tutkimuksia:
Joos, S., Schott, C., Zou, H. Volker Daniel, V. & Martin, E. 2000: Immunomodulatory effects of acupuncture in the treatment of allergic asthma: a randomized controlled study. The Journal of Alternative and Complementary Medicine 6: 519-525.
Heidelbergin yliopistossa Saksassa tutkittiin akupunktion vaikutusta astmaan. Astmaan kohdistettua akupunktiota saaneiden ryhmään kuului 20 potilasta ja kontrolliryhmään, jossa käytettiin muita kuin astmaan käytettäviä akupunktiopisteitä, 18 potilasta. Astmaan kohdistettua hoitoa saaneilla tiettyjen lymfosyyttisolutyyppien (CD3+ ja CD 4+) määrät lisääntyivät tilastollisesti merkitsevästi. Myös sytokiinimäärissä tapahtui tilastollisesti merkitseviä muutoksia: interleukiinityyppien IL-6 ja IL-10 määrät laskivat ja IL-8 nousivat. Lisäksi eosinofiilien määrä laski ja lymfosyyttien proliferaatioaste (in vitro) nousi akupunktion seurauksena. Johtopäätöksenä esitettiin astmapotilaiden hyötyvän akupunktiosta perinteisen hoidon rinnalla.
Kivun hoitoa käsitteleviä tutkimuksia:
Theysohn N, Choi K-E, Gizewski E, Dobos, G., Forsting, M. & Musial, F. 2010: Influence of Acupuncture on Pain Modulation during Electrical Stimulation: An fMRI Study. Program and abstracts of the annual meeting of the Radiological Society of North America (RSNA), November 30, 2010, Chicago.
Pään toiminnallisen magneettikuvauksen avulla on pystytty osoittamaan sähköakupunktion vaikuttavan merkittävästi kipuaistimuksiin liittyviin aivoalueisiin. Tutkimuksessa kuvattiin 18 koehenkilön aivoja ilman akupunktiopisteiden stimulointia sekä akupunktiopisteiden neulastimulaation aikana. Ensin koehenkilöiden nilkkaan tehtiin kipustimulaatiota. Sen jälkeen akupunktioneulat pistettiin akupunktiopisteisiin LI10, LR3 ja ST36, jolloin kipustimulaatio toistettiin. Aivoalueiden aktivoituminen muuttui ja vähentyi merkittävästi akupunktion tuloksena.
Aivotutkimuksia:
Theysohn N, Choi K-E, Gizewski E, Dobos, G., Forsting, M. & Musial, F. 2010: Influence of Acupuncture on Pain Modulation during Electrical Stimulation: An fMRI Study. Program and abstracts of the annual meeting of the Radiological Society of North America (RSNA), November 30, 2010, Chicago.
Pään toiminnallisen magneettikuvauksen avulla on pystytty osoittamaan sähköakupunktion vaikuttavan merkittävästi kipuaistimuksiin liittyviin aivoalueisiin. Tutkimuksessa kuvattiin 18 koehenkilön aivoja ilman akupunktiopisteiden stimulointia sekä akupunktiopisteiden neulastimulaation aikana. Ensin koehenkilöiden nilkkaan tehtiin kipustimulaatiota. Sen jälkeen akupunktioneulat pistettiin akupunktiopisteisiin LI10, LR3 ja ST36, jolloin kipustimulaatio toistettiin. Aivoalueiden aktivoituminen muuttui ja vähentyi merkittävästi akupunktion tuloksena.
Hui, K. K. S., Liu,J., Makris,N., Gollub,R. L., Chen, A. J. W., Moore, C. I., Kennedy, D. N.Rosen, B. R. & Kwong, K. K. 2000: Acupuncture Modulates the Limbic System andSubcortical Gray Structures of the Human Brain: Evidence From fMRI Studies in Normal Subjects. Human Brain Mapping 9:13–25.
Tutkimuksessa selvitettiin akupunktiopisteen LI 4 vaikutusta pään toiminnallisen magneettikuvauksen avulla. Tutkimukseen osallistui 13 koehenkilöä. Akupunktio aiheutti signaalin vähentymistä 11 henkilöllä seuraavilla aivoalueilla: nucleus accumbens, amyglada, mantelitumake, hippokampus, parahippokampus, ventraalinen tegmentaalinen alue, temporal pole, pihtipoimu, häntätumake, aivokuorukka ja aivosaari. Signaalin lisääntymistä ilmeni lähinnä somatosensorisella kuorialueella. Kahdella koehenkilöllä, jotka kokivat tutkimuksessa muista poiketen kipua, ilmeni signaalin vähentymisen sijasta sen lisääntymistä seuraavilla aivoalueilla: pihtipoimu, häntätumake, aivokuorukka, anteriorinen talamus, posteriorinen aivosaari. Keinotekoinen stimulaatio aiheutti odotetusti signaalin lisääntymisen somatosensorisella alueella, mutta sillä ei ollut vaikutusta syvempiin aivojen rakenteisiin, kuten oli oikealla akupunktiostimulaatiolla. Tutkimuksessa todettiinkin akupunktion muuttavan aivojen limbisen järjestelmän aktiivisuutta sekä subkortikaalisia rakenteita.
Wu, M. T., Hsieh, J. C., Xiong, J. Yang, C-F.Pan, H-B., Chen, Y-C I., Tsai, G. Rosen, B. , Kwong, K.K. 1999: Central Nervous Pathway for Acupuncture Stimulation: Localization of Processing with Functional MR Imaging of the Brain—Preliminary Experience. Radiology 212: 133-141.
Tutkimuksessa selvitettiin akupunktion vaikutusta pään toiminnallisen magneettikuvauksen avulla. Tutkimukseen osallistui yhdeksän koehenkilöä. Akupunktiopisteiden LI4 ja ST 36 neulottelu aktivoi seuraavia aivoalueita: hypotalamus ja nucleus accumbens. Deaktivoitumista tapahtui tietyssä osassa pihtipoimua, amygladassa sekä hippokampuksessa. Keinotekoinen akupunktiopisteiden käsittely ei kontrolliryhmällä aiheuttanut muutoksia millään aivoalueilla.
Korva-akupunktiotutkimuksia:
Avants, S. K., Margolin, A., Holford, T. R. & Kosten, T. R. 2000: A randomized controlled trial of auricular acupuncture for cocaine dependence. Arch Intern Med. 160: 2305-2312.
Tutkimusasetelma hyväksyttiin Yalen yliopiston Lääketieteellisen tiedekunnan komiteassa. Tutkimukseen osallitui 82 kokaiini- ja opioidiriippuvaista potilasta. Tutkittavat jaettiin kolmeen ryhmään: 1.) oikeata korva-akupunktiota saaviin, 2.) ryhmään, joilla neuloteltiin korvaa, mutta neulottelu ei kohdistunut terapeuttisiin akupunktiopisteisiin sekä 3.) pelkkää rentoutushoitoa saavaan ryhmään. Hoitoa annettiin viitenä päivänä viikossa 8 viikon ajan. Oikeata korva-akupunktiota saaneet antoivat tilastollisesti merkitsevästi enemmän negatiivisia, puhtaita virtsanäytteitä verrattuna kahteen muuhun ryhmään. Johtopäätöksissä todetaan akupunktion olevan lupaava hoitomuoto kokaiiniriippuvuuden hoitoon.
Alimi, D., Geissmann, A. & Gardeur, D. 2002: Auricular Acupuncture Stimulation Measured On Functional Magnetic Resonance Imaging. Med Acupunct 13: 18-21.
Tutkimuksessa pystyttiin osoittamaan toiminnallisen pään magneettikuvauksen avulla, että korvan akupunktiopisteillä on neurofysiologisia yhteyksiä keskushermostoon. Tutkimus toteutettiin Sveitsissä vuonna 2000. Aivojen somatosensorisella kuorella oli todettavissa toiminnallisia muutoksia stimuloitaessa korvassa sijaitsevaa peukalon aluetta akupunktiolla. Samoilla alueilla tapahtui muutoksia myös peukalon mekaanisessa stimulaatiossa. Aivokuvauksessa aktivoitunut alue sijaitsi peukalon projektiokohdassa somatosensorisella alueella S1.
Lapsettomuutta, raskausaikaa ja synnytystä käsitteleviä tutkimuksia:
Dieterle, S.,Ying , G., Hatzmann , W. & Neuer, A. 2006: Effect of acupuncture on the outcome of in vitro fertilization and intracytoplasmic sperm injection: a randomized, prospective, controlled clinical study. Fertility & Sterility 85:1347-1351.
Fertility ja Sterility julkaisi 2006 tutkimuksen akupunktion tehosta hedelmöityshoitojen tukena. Ryhmä 1 (116 koehenkilöä) sai akupunktiohoitoa ja ryhmä 2 (109 koehenkilöä) sai lumeakupunktiota. Ryhmällä 1, joka sai oikeata akupunktiohoitoa hedelmöityshoitojen tukena, oli tilastollisesti merkitsevästi suuremmat hedelmöittymisprosentit (33.6 %) verrattaessa lume-akupunktiota saaneeseen ryhmään (15.6 %).
Smith, C., Crowther, C., Beilby, J. 2002: Acupuncture to treat nausea and vomiting in early pregnancy: a randomized control trial. Birth 29: issue 1: 1-9.
Tutkimus toteutettiin Australiassa Adelaiden sairaalassa. Tutkimukseen osallistui 593 alle 14. raskausviikolla olevaa odottavaa äitiä, joilla ilmeni raskauspahoinvointia. Tutkimus kesti 4 viikkoa ja tutkittavat jaettiin neljään ryhmään: perinteistä akupunktiohoitoa saavat, yleisesti pahoinvointiin käytettävään akupunktiopisteeseen (PC 6) hoitoa saavat, lumeryhmä sekä ryhmä, joka ei saanut akupunktiohoitoa. Tutkimuksessa todettiin, että akupunktio on tehokas hoitomuoto ehkäisemään raskausajan pahoinvointia. Sekä perinteistä akupunktiota saaneet että yleisesti pahoinvointiin käytettävään pisteeseen PC 6 hoitoa saaneilla pahoinvointi väheni verrattaessa ryhmään, joka ei saanut akupunktiohoitoa. Lumevaikutusta sen sijaan tässä tutkimuksessa havaittiin ja kolmannelta hoitoviikolta lähtien lume-akupuntiohoitoa saaneet kokivat vähemmän pahoinvointia verrattuna ryhmään, jota ei hoidettu akupunktiolla. Oikeata akupunktiohoitoa saaneet kokivat pahoinvoinnin helpottavan kuitenkin jo heti ensimmäisestä viikosta lähtien ja PC 6 ryhmäläiset toisesta tutkimusviikosta lähtien.
Paulus, W.E., Zhang, M., Strehler, E., El-Danasouri I. & Sterzik, K. 2002: Influence of acupuncture on the pregnancy rate in patients who undergo assisted reproduction therapy. Fertility and Sterility 77, nro 4.
Tutkimus toteutettiin Saksassa Ulmin Christian-Lauritzen-instutuutissa ja se hyväksyttiin Ulmin Yliopiston eettisessä lautakunnassa. Tutkimuksessa selvitettiin akupunktion vaikutusta hedelmöittymiseen avusteisia lisääntymismenetelmiä (ART) saavilla potilailla (ART= Assisted Reproductive Technology, esim. koeputki- ja mikrohedelmöityshoidot).Tutkimuksessa toinen ryhmä (n= 80) sai akupunktiota ennen ja jälkeen alkion siirron ja kontrolliryhmällä (n= 80) alkionsiirrot toteutettiin ilman akupunktiohoitoa. Akupunktiota saaneesta ryhmästä 42.5 % ja kontrolliryhmästä 26.3 % todettiin raskaaksi kuusi viikkoa alkion siirron jälkeen. Tutkimusryhmien välinen tilastollinen merkitsevyysero oli P= 0.03. Tutkimus osoitti akupunktion hyödylliseksi menetelmäksi hedelmöityshoitojen tukena.
Stener-Victorin, E., Lundeberg, T., Waldenström, U., Bileviciute-Ljungar, I. & Janson, P.O 2001: Effects of electro-acupuncture on corticotrophin-releasing factor in rats with experimentally-induced polycystic ovaries. Neuropeptides 35 (5&6): 227-231.
Tutkimus toteutettiin Göteborgin yliopistossa Ruotsissa. Stressin aiheuttamat neuroendokriinisen järjestelmän muutokset voivat johtaa lisääntymiskyvyn heikkenemiseen kuten ovulaatiohäiriöihin. Kortikotropiinia vapauttava hormoni (Corticotropin-releasing factor, CRF) on stressitasoon liittyvä peptidi, jota on tunnistettu myös perifeerisissä kudoksissa kuten munasarjoissa. Tutkimuksessa selvitettiin CRF- pitoisuuksia aivoissa, lisämunuaisissa ja munasarjoissa rotilla, joilla oli polykystiset munasarjat. CRF- pitoisuudet munasarjoissa vähentyivät merkitsevästi sähköakupuntioryhmällä verrattuna kontrolliryhmään. Vähentymistä oli myös verrattuna terveeseen ryhmään, mutta erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Tulos osoittaa, että toistetut sähköakupunktiohoidot muuttavat munasarjojen neuroendokriinistä tilaa, millä saattaa olla tärkeä tehtävä hedelmöittymisen häiriöissä.
Stener-Victorin, E., Lundeberg, T., Waldenström, U., Manni, L., Aloe, L., Gunnarsson, S. & Janson, P. O. 2000: Effects of Electro-Acupuncture on Nerve Growth Factor and Ovarian Morphology in Rats with Experimentally Induced Polycystic Ovaries. Biology of Reproduction 63: 1497-1503.
Polykystiset munasarjat ovat yksi yleisimpiä syitä naisten lapsettomuuden taustalla olevissa ovulaatiohäiriöissä. Göteborgin yliopistossa Ruotsissa selvitettiin sähköakupunktion vaikutusta rotilla, joilla polykystiset munasarjat aikaansaatiin estradiol- injektiolla. Tulos ei ole yleistettävissä ihmispotilaisiin rottien ja ihmisten munasarjojen rakenteellisten erojen vuoksi, mutta se antaa tärkeää tietoa mm. polykystisten munasarjojen toistaiseksi selvittämättömistä syntymekanismeista. Tutkimuksen johtopäätöksenä todettiin, että toistuva sähköakupunktio vähensi munasarjojen NGF-pitoisuuksia* nomaaliin viitearvoon. Tämä viittaa siihen, että sähköakupunktio estää munasarjojen sympaattisten hermojen hyperaktiivisuutta, mikä saattaa olla tärkeä tekijä polykystisten munasarjojen kehittymisen ehkäisyssä.
*Hermokasvutekijä (NGF, nerve growth factor) toimii neurotrofiinina sympaattisessa ja sensorisessa hermojärjestelmässä ja tehostaa katekolaminergisten hermojen toimintaa. Sähköakupunktion tunnetaan vähentävän sympaattisen ja sensoristen hermojärjestelmien aktiivisuutta.
Gerhard, I. & Postneek, F. 1992: Auricular Acupuncture in the Treatment of Female Infertility. Gynecological Endocrinology 6 (3): 171-181.
Tutkimuksessa selvitettiin korva-akupunktion vaikutusta hedelmöittymiseen infertiileillä naisilla. Tutkimuksessa toinen ryhmä potilaista (n = 45) sai korva-akupunktiota ja toinen ryhmä (n=45) hormonihoitoa. Akupunktiota saaneista 22 hedelmöittyi; Näistä 11 tapahtui akupunktion jälkeen, 4 spontaanisti ja 7 sopivan lääkityksen jälkeen. Hormonihoidettavien ryhmässä raskaaksi tuli 20; Näistä 5 oli spontaania ja 15 hormoni hoitojen jälkeen. Tuloksien mukaan korva-akupunktio näyttää olevan hyödyllinen vaihtoehtoinen hoitomenetelmä naisten hormonitoiminnan häiriöistä johtuvassa lapsettomuudessa
Psyykkisiä häiriöitä ja päihderiippuvuutta koskevia tutkimuksia:
Spence, D. W., Kayumov, L., Chen, A., Lowe, A., Jain, U., Kazman, M. A., Shen, J., Perelman, B. & Sapiro, C. M. 2004: Acupuncture increases nocturnal melatonin secretion and reduces insomnia and anxiety: a preliminary report. The Journal of Neuropsychiatry and Clinical Neurosciences 16:19-28.
Tutkimukseen osallistui 18 ahdistuneisuudesta kärsivää potilasta, joilla ilmeni pitkittyneitä unettomuusoireita. Viiden viikon akupunktiohoitojen jälkeen melatoniinin eritys lisääntyi tilastollisesti merkitsevästi (melatoniini liittyy uni-valverytmin säätelyyn) ja myös unenlaadussa ja määrässä tapahtui parannusta. Unta tutkittiin polysomnografialla, jossa elimistön toimintoja pystytään seuraamaan unen aikana monitorin välityksellä. Unitutkimus toteutettiin ennen hoitojen aloittamista ja viiden viikon hoitojakson jälkeen. Tutkimuksen todisti akupunktion rentouttavan vaikutuksen ja akupunktion käyttökelpoisuuden ainakin tietynasteisissa ahdistuneisuus- ja unettomuushäiriöissä.
Avants, S. K., Margolin, A., Holford, T. R. & Kosten, T. R. 2000: A randomized controlled trial of auricular acupuncture for cocaine dependence. Arch Intern Med. 160: 2305-2312.
Tutkimusasetelma hyväksyttiin Yalen yliopiston Lääketieteellisen tiedekunnan komiteassa. Tutkimukseen osallitui 82 kokaiini- ja opioidiriippuvaista potilasta. Tutkittavat jaettiin kolmeen ryhmään: 1) oikeata korva-akupunktiota saaviin, 2) ryhmään, joilla neuloteltiin korvaa, mutta neulottelu ei kohdistunut terapeuttisiin akupunktiopisteisiin sekä 3) pelkkää rentoutushoitoa saavaan ryhmään. Hoitoa annettiin viitenä päivänä viikossa 8 viikon ajan. Oikeata korva-akupunktiota saaneet antoivat tilastollisesti merkitsevästi enemmän negatiivisia, puhtaita virtsanäytteitä verrattuna kahteen muuhun ryhmään. Johtopäätöksissä todetaan akupunktion olevan lupaava hoitomuoto kokaiiniriippuvuuden hoitoon.